maanantai, 16. toukokuu 2005

Ei otsikkoa

Lyhyt paluu bogimaailmaan (maailmanhistorian kannalta oiva juttu).
S-pentu kävi viime viikolla ja siitä oli sukeutunut kaunis kuin sika pienenä. Hauska nähdä, mitä siitä tulee. Ikää oli nyt reilut 4 kk ja hampaat ovat lähteneet hammaslomalle. Verijälkeäkin tuo pieni pentele ajoi tuosta vain ja otti jäniksen jalan suuhunsa. Tehtiin nuorisolle sellaiset lyhyet jäljet. S-tytön jäljellä oli ehkä käynyt karhu, leijona tai puhveli, koska ekalla osuudella ennen kulmaa sitä pelotti jokin ja se katseli kummissaan metsään. Toinen osuus meni hyvin, mutta jäniksen osista se ei ollut mitenkään innoissaan. Kumma juttu, koska neiti aloittaa kammottavan kirkunan nähdessään suurriistaa kuten västäräkki tai varis.
Viikonlopuna rakennettiin terassia eli terdeä. Siitä tulee hieno, jos se joskus valmiiksi saadaan. Eilinen tuuli kaatoi ison männyn T:n äidin mökin seinän vierestä. Sain olla navetan vintillä maalamassa, mutta T oli koko päivän ulkona tuulen armoilla.
Tällä viikolla täytyy taas alkaa pakertaa lehteä. Motivaatio hipoo nollaa, koska se taas maksaa ja ilmoituksia ei ole tulossa.
Kaiken kaikkiaan fiilis olisi huono, mutta onneksi hieman uutta kuuluu jenkkikoirarintamalta. Toivottavasti saan tänne lainaan 4-vuotiaan komean jenkkipojan. Suomessahan se ei saa pätkähäntineen kilpailla, mutta käydään sitten Eestissä ja muualla hakemassa parit BISsit :-P. Tärkeintä on tietenkin ne pienet koiralapset, joita se tähän kylmään maahan jättää. Nyt vain pidetään peukkuja ja odotellaan vastauksia. Sen omistaja oli varovaisen myönteisellä kannalla.
Vuoden loppupuolella laitan kyllä pillit pussiin ja menen (joopa joo - niin sitä vain mennään) johonkin oikeaan duuniin. Nostan peräti palkkaa joka kuukausi ja silleen. Mitä luksusta!
Ongelmana tietty hiukan on, etteivät ne meikäläisen duunit ole täällä. Pitää muuttaa. T on myös menossa duunihaastatteluun perjantaina. Etuovi.com onkin ollut auki lähes joka ilta.
Vaihdoin muuten Scudon Renaultiin. Väri sama, malli Kangoo. Vaneroinnit pitäisi teettää jossain, muuten tykkään siitä kyllä. Tilaa on riittävästi, muttei 10 kuutiota kylmää ilmaa niin kuin Scudossa.

keskiviikko, 9. helmikuu 2005

"Esikatsele", joo joo!

Niin niin. Pitihän se arvata, että Esikatsele-nappi on itsestään perkeleestä. Sitä EI pidä painaa, koska sieltä siirryt omaan blogiisi katselemaan juuri kirjoittamaasi vuodatusta, josta et sitten niin millään ilveellä pääse takaisin kirjoitustilaan, vaikka seisoisit päälläsi. (Tosin en koettanut juuri tuota.)
Juuri kirjoittamani blogg... entry... vai mikä-se-nyt-onkaan, joka kertoi naapurien tulosta mökilleen noin vain, ajatelkaas! – ja naapurisopu-CD.stä ("jättimäiset bileet, kirkumista, koiran haukuntaa, jopa orgasmeja") on kadonnut ikiajoiksi.
No toisaalta, tuskin tässä kukaan mitään menetti, ellen sitten minä 10 minuuttia.
Huomenna alkavat Tehiksen uudet jaksot. Torstai-illat klo 21.00 lähtien ovat pelastetut.

keskiviikko, 9. helmikuu 2005

Joko se hiihtoloma nyt...?

Edit, täältähän se löytyi, alimmaisesta ikkunasta.
Naapurit ilmestyivät eilen (tai oliko se maanantaina) mökilleen, eivätkä ole häipyneet vaikka se olisi enemmän kuin toivottavaa. Koska emme ole hankkineet naapurisopu-CD:tä, odottelemme vain, mahtaako viikonvaihde häivyttää nuo kurjat ikään_kuin-lähes-melkein meidän reviiriltämme. 
Onko nyt jo hiihtoloma muka? Voisiko kunnan johto tai virkavalta mahdollisimman nopeasti huolehtia siitä, ettei naapurin väki noin vain ilmaannu omalle mökilleen?
Viikonloppuna pitää taas matkustaa maan ääriin, Hki-Espoo. T tulee tuuraamaan meitä eläinkunnan kaitsijana, koska myös T-perheenpuolikkaani lähtee pelaamaan sähl... salibandya Pirkanmaan peräkorpeen. Taas tulee kilometrejä ja kilometrejä.
L joka soitti aamulla, valitteli myös välimatkaa. No minkä minä sille voin. Kieltämättä viime lauantain 226 km yhtäälle ja iltasella 226 km toisaalle ah-niin-mukavapenkkisessä Fiat Scudossa olivat taas mitä rattoisinta ajankulua. 
Kesällä perässä vedettävä lasikuitulaatikko eli ns. asuntovaunu voisi olla oiva juttu. Silloin myös T ja koirat voisivat lähteä joka viikonloppu tutustumaan koto-Suomen toinen toistaan ällistyttävämpiin paikkakuntiin: otetaanpa nyt esimerkiksi vain kesäkuu eli Rauma, Tervakoski, Pieksämäki, Närpiö, Kotka, Saarijärvi, Rovaniemi...

torstai, 3. helmikuu 2005

Oh, iPod!

TNT:n nainen toi iPodin 10-päiväisen odotuksen jälkeen. Koiralenkin jälkeen rupesin purkamaan pakkausta. Kaikki oli täsmällisesti paketoituna kuution muotoiseen pahvipakkaukseen, joka aukesi keskeltä kuin taskukello. Niin siistii!

Nyt masiina on latautumassa. Se on pituudeltaan hiukan suurempi kuin Archos Gmini 220, jonka juuri myin pois. iPod on litteämpi ja huomattavasti viimeistellympi. Archoksen heiluvat nappulat hieman epäilyttivät, vaikka laite toimikin hyvin ne vähät kerrat, kun sitä käytin. iPodin kirkas, kiiltävä takakansi on tietenkin jo täynnä rasvaisia sormenjälkiä. Tulemme varmaan tarvitsemaan sukan. Äänenlaadusta en ossoo vielä sannoo mitään.

Mehän emme voi ikinä myydä iPodia, koska tilasin takakanteen laserkaiverruksen meidän molempien nimillä. Olkoon iPod nyt sitten suhteemme sinetti =). Hyvä ajoitus, koska olemme molemmat hukanneet sormuksemme. Omani jäi ehkä äidin luo. Tai lähti sormesta hanskan mukana, en tiedä. T:n sormus on jossain täällä talossa, jollei harakka ole sitä vienyt.

Yritänpä taas tyrkyttää lisäruokaa S-pennulle, joka on sitä mieltä, että maito pennun tiellä pitää.

tiistai, 1. helmikuu 2005

Kyl määkin Turuus

Viikonloppu meni tykkänään Turussa ja eilen ajelin pyryn perässä kotiin. Hyvä ajoitus siis. Mittariin tuli siinä 800 km, joten ihan vieressä se ei ole, eikä kovin paljon ylimääräisiä rundattu, kun ei edes eksytty. Menin perjantaina trimmaamaan S-pojan matkalla ja olin yötä muorin luona, ja aamulla hain L:n ennen puolta seitsemää.
Näyttelypäivä sujui kohtuullisen mukavasti, S-tyttö sai sertin ja CACIBin ja oli paras tyttökoira rodussa,  ja kasvattajaryhmä sai kunniapalkinnon eli koopeen. Tuomarisetä oli englantilainen. Ukko oli ihan pihalla, mutta väliäkö sillä, itsehän olimme sinne menneet ja hänen mielipidettään pyytäneet.  J:llä meni vähän herne nenään, kun ei se CACIB osunut kohdalle, mutta sehän on luonnonlaki, ettei se tule silloin kun sitä ollaan varta vasten  menty hakemaan.
Lauantai-iltana meidät oli kutsuttu oikein syömään Ramada-hotelliin, jonne siirryimme arvokkaasti taksilla (matkaa oli ehkä 500 m, mutta L:n pikkukengät ja liukkaat jalkakäytävät muodostivat luonnollisen esteen). Yritin ruokailun jälkeen ehdottaa omaan hotelliin suunnistamista, mutta ei puhettakaan, baariin vain "yksille". Lopulta sieltä lähdettiin vasta kun tarjoilijapoika oli heittänyt kaikki muut ulos ja vetänyt kalterit eteen ja nostanut tuolit pöydälle. Ehdotin kyllä aina välillä nukkumaan lähtöä, mutta yhdet vielä jne.
Olo ei aamulla ollut onneksi pahempi, mutta väsytti. Päivä meni vähän aikaa kulutellessa. BIS oli se sama koira kuin aina. Kuvat onnistuivat nähdäkseni hyvin.

Kuuntelen Radio Sputnikia. Juonnoista ei käsitä yhtikäs mitään.

S-pentu söi eilen ja tänään jauhelihaa kädestä. Otimme sen tietenkin illalla katsomaan meidän kanssa telkkaria säkyyn. Eipä aikaakaan niin se jo kirmaa ympäri huonetta ja puree kaikkea minkä ympärille leuat riittävät. Me kyllä lellitään se pilalle, toivottavasti sen tuleva haltija osaa ottaa vähän tiukemman asenteen.